Miten toimit, kun epäilet?
Kun epäilys nuoren huumeiden käytöstä herää ensimmäisen kerran, shokkireaktio on aina voimakas riippumatta siitä, onko kyseessä lapsi, sisar, äiti, isä, ystävä vai joku muu.
Seuraava askel on saada epäilyksille vahvistus suuntaan tai toiseen. Tilanne harvoin menee ohi itsestään, siihen täytyy reagoida. Asiasta kysyminen ja asioiden selvittely avoimesti ei ole helppoa, koska lähipiiri pelkää saavansa vastaukseksi vain syytöksiä, jotka saavat heidät tuntemaan syyllisyyttä epäilyksistään. Nuoren muuttuneelle käytökselle keksitään muita selityksiä eikä uskalleta katsoa totuutta silmiin.
Kun vuorovaikutus toimii, on hankalatkin asiat helpompi ottaa puheeksi. Asiasta kannattaa aloittaa avoin ja rauhallinen keskustelu sopivalla hetkellä, ei silloin kun tilanne on kiireinen.
Vaikka syyllistämistä tuleekin välttää, nuorelle on hyvä kertoa, millaisia ajatuksia ja tunteita epäilys huumeiden käytöstä herättää. On myös tärkeää tuoda asiallisesti esiin ne seikat, jotka ovat herättäneet epäilyt huumeiden käytöstä, esim. yleisesti huomatut muutokset käyttäytymisessä.
Huumeiden käytöstä puhumiseen tuo varmuutta asiatiedon hankkiminen huumausaineista ja niiden vaikutuksista. Tieto auttaa epäilyjen käsittelyssä ja se on valttia myös nuoren kanssa keskusteltaessa. Omien kannanottojen kertomisen välissä on maltettava ja muistettava kuunnella myös toista osapuolta.
Mikäli keskustelu nuoren kanssa ei vie asia toivottuun suuntaan, on hyvä ottaa yhteyttä ulkopuoliseen asiantuntijaan ja hankkia apua itselle ja nuorelle. Jo epäilyvaiheessa on hyvä tiedostaa omat jaksamisen ja osaamisen rajat ja puhua asiasta halutessaan muille. Alan asiantuntijat ja ammattilaiset ovat tukena ja apuna.
Vanhemman ja nuoren välinen keskustelu
Kontaktin säilyttäminen nuoreen on ensisijaisen tärkeää. Keskustelun ylläpitäminen arkipäiväisistä kuulumisista ylläpitää vuorovaikutusta nuoren ja vanhemman välillä.
Vanhemmilla on oikeus ja velvollisuus tietää, mitä nuorelle kuuluu, vaikka uteliaisuus nuorta ärsyttäisikin. Siitä huolimatta, että epäilys lapsen huumeidenkäytöstä järkyttää vanhempia, asiasta kannattaa keskustella rauhallisesti, mutta silti suoraan:
- Yritä saada kokonaiskuva siitä, mitä nuoresi elämässä tapahtuu.
- Kysy asiasta suoraan – näytä, että välität ja olet huolissasi.
- Kerro, mitä näet ja miltä se sinusta tuntuu.
- Pysy rauhallisena koko ajan – älä suutu äläkä raivostu vaan ole vahva aikuinen.
- Keskustele asiasta ketään syyllistämättä.
Vanhemman rohkea puuttuminen antaa nuorelle turvallisuudentunnetta ja viestittää välittämistä. Vuorovaikutustilanteessa vanhemman tulisi olla johdonmukainen ja asiallinen.
Nuoren aito kohtaaminen edellyttää nuoren ajatusten ja mielipiteiden kuuntelemista, vaikka vanhempien näkemys asioista olisikin toisenlainen. Nuoren on hyvä saada selkeä viesti siitä, että vanhemmat eivät salli huumeiden käyttöä. Pelisäännöistä sopiminen ja niistä kiinni pitäminen on olennaista.
Tilanteen hahmottamista saattaa helpottaa myös yhteydenotto nuoren kavereiden vanhempiin – mikäli se on mahdollista. Nuoret kun saavat nykyään huumeita kokeiltavakseen omilta kavereiltaan ja kokeilut saattavat tapahtua jopa kavereiden kodeissa.
