TUNNISTA JA TOIMI

Aikaisempi mielikuva huumeita käyttävästä ihmisestä on muuttumassa. Tänä päivänä melkein kuka tahansa voi jossakin määrin käyttää huumausaineita ilman, että pystyisimme mahdollista käyttöä havaitsemaan tai tunnistamaan, minkä vuoksi asiaan puuttuminen saattaa pitkittyä.

Yksittäisiä huumekokeiluja ei välttämättä huomata ja pitempäänkin kestänyt käyttö saattaa jäädä havaitsematta. Tunnistaminen on vaikeaa ja usein sattumanvaraista varsinkin kun on kyse kokeilusta ja satunnaiskäytöstä.

Paljastuneeseen huumeidenkäyttöön on kuitenkin aina puututtava. Mahdollinen huumeidenkäyttö ei ole irrallinen ilmiö, vaan osa ihmisen elämäntilannetta.

Kohtaaminen

Huumeiden käyttö ei ole irrallinen ilmiö, vaan osa ihmisen elämäntilannetta. Huumeiden käyttäjän kohtaamisessa ja huumeiden käyttöön puututtaessa on otettava huomioon, että päihderiippuvuuden ohella kyse voi olla samalla kertaa myös somaattisesta sairaudesta, psyykkisestä häiriöstä sekä sosiaalisesta ongelmasta.

On siis tärkeää tietää huumeiden käyttäjän todellinen tilanne, että hänet voidaan kohdata oikealla tasolla ja ymmärtää hänen käyttäytymisensä taustalla olevia oireita ja häiriöitä. Huumeiden käyttäjä voi olla pohjimmiltaan pelokas, ahdistunut ja henkisesti rikkinäinen ihminen, joka saattaa käyttäytymisellään herättää vastapuolessa sekä pelon että vihan tunteita. Käyttäjän minäkuva voi olla häiriintynyt, ja hänellä saattaa olla heikko itsetunto.

Kaiken perusta on käyttäjän ihmisarvoinen kohtelu.

Suojaavat ihmissuhteet

Keskeisiä suojaavia tekijöitä ovat sellaiset ihmissuhteet, jotka onnistuvat kompensoimaan primaarissa kasvuympäristössä olevia vuorovaikutuksen heikkouksia. Osa näistä toteutuu laajennetun perheen (isovanhemmat, sukulaiset), osa epämuodollisesti harrastusten kautta, mutta myös institutionaalisilla suhteilla (esimerkiksi koulussa opettajan ja oppilaan välinen suhde) on tärkeä merkitys.

Vahvistamalla suojaavia tekijöitä voidaan ehkäistä päihteiden käyttöä. Suojaaviin tekijöihin kuuluvat mm. perheenjäsenten hyvät keskinäiset vuorovaikutussuhteet, hyvät ystävyyssuhteet ja onnistumisen mahdollisuuksia tukevat olosuhteet koulussa ja/ tai työssä. Lisäksi nuorella tulisi olla vähintään yksi läheinen ja luotettava aikuissuhde.

Myös henkilön elämänhallinnan kehittäminen ja itsetunnon tukeminen sekä huomion kiinnittäminen mielihalujen hallintaan ovat merkittäviä tehtäväalueita.

Lasten ja nuorten vapaa-ajan vieton mahdollisuuksien kehittäminen, nuorten omaehtoinen vertaistoiminta sekä vapaa-ajanvietto- ja harrastusmahdollisuudet ovat nekin tärkeitä tekijöitä autettaessa nuoria terveen elämän alkuun.