HUUMAUSAINEET


Suomalaiselle päihteiden käytölle on tyypillistä eri aineiden sekakäyttö. Huumausaineiden käytön yhteydessä käytetään usein myös alkoholia ja lääkkeitä. Huumeiden käyttäjät turvautuvat lisäksi erilaisiin korvikkeisiin silloin, kun varsinainen huumausaineen saanti on jostakin syystä estynyt.

Huumausaineiden puhtaus

vaihtelee ja usein ne ”laimenevat” välikädeltä toiselle siirtyessään. Usein jonain tiettynä huumausaineena myydään aivan toista ainetta, mikä saattaa aiheuttaa käyttäjälle huomattavan terveydellisen riskin.

Keskushermostoa stimuloivia eli kiihottavia aineita

ovat amfetamiinit, ekstaasi, kokaiini, khat ja esimerkiksi amfetamiinia sisältävät laihdutuslääkkeet. Stimulanttien yleinen vaikutus on piristävä ja energisoiva.

Keskushermostoa lamaannuttavia aineita 

ovat opiaatit, rauhoittavat ja opiaattijohdannaiset lääkkeet sekä gamma ja lakka. Niiden vaikutus on rentouttava ja rauhoittava.

LSD on hallusinogeeni

joka laajentaa käyttäjänsä tajunta- ja tunnetiloja sekä herkistää ja vääristää aistikokemuksia. Jotkut sienet ovat myös hallusinogeenejä.

Kannabis

puolestaan voi olla kaikkea edellä olevaa. Se piristää, lamaannuttaa ja voimistaa myös aistikokemuksia.

Huumausaineiden kohdalla luetellut vaikutukset ovat puhtaan aineen yleisimpiä vaikutuksia käyttäjälle.  Vaikutukset riippuvat käyttäjän käyttöhistoriasta, sen hetkisestä mielentilasta ja seurasta sekä siitä, käytetäänkö ainetta yhdessä muiden päihteiden kanssa. Aineisiin mahdollisesti lisätyt vierasaineet tai muut huumausaineet muuttavat vaikutustapaa.