Hoitojärjestelmä ja hoidon porrastus

Päihdehuoltolain (41/1986) mukaan kunnan tehtävänä on järjestää päihdeongelmaisen ja hänen omaisensa riittävä ja asiallinen hoito.

Päihdeongelmaisia hoidetaan Suomessa terveydenhuollossa, päihdehuollon erityispalveluyksiköissä ja sosiaalitoimessa ja samaa hoitoketjua käytetään huumeongelman hoidossa (Päihdehuollon hoitojärjestelmät).

Hoidon syy		Hoitotaho
Päihdeongelma		Terveydenhuolto Päihdehuollon erityispalvelut Sosiaalitoimi
Akuutit myrkytykset		Terveyskeskus ja sairaala
Päihteiden käyttöön liittyvät somaattiset taudit		Terveyskeskus ja sairaala
Katkaisu- ja vieroitushoito		A-klinikat, nuorisoasemat, katkaisuhoito- yksiköt, päihdepsykiatrian klinikat, Järvenpään sosiaalisairaala
Opioidivierotus, korvaus- ja ylläpitohoidon arviointi ja hoidon aloitus		Keskussairaala, Järvenpään sosiaalisairaala tai sellainen terveyskeskus, päihdehuollon yksikkö tai vankeinhoito- laitoksen terveydenhuollon yksikkö, joka täyttää asetuksen vaatimukset
Asumis-, toimeentulo- ja maksusitoumukset ja lastensuojeluasiat		Sosiaalitoimi
Sairausvakuutus, eläke- ja kuntoutusasiat		Kela, hoitavat lääkärit ja vakuutuslaitokset

Suomessa on eräitä huumeongelman hoitoon keskittyneitä yksiköitä. Niissä annetaan sekä lääke- että lääkkeettömiä hoitoja.

Opioidivieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoidon arviointi ja aloitus perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen 289/2002 (lähde: Finlex-säädöstietopankki ).

Päihdepalvelujen määrä ja laatu vaihtelevat eri kunnissa. Hoito aloitetaan siinä yksikössä, missä asia tulee esille, ja koko hoitoverkostoa käytetään tarkoituksenmukaisesti.

Pitkäaikainen avohoito pyritään järjestämään lähelle potilaan asuinpaikkaa.

Hoitoketjun moninaisuus voi aiheuttaa päällekkäisyyttä. Parhaimmillaan ketju pystyy monipuoliseen hoitoon.

(lähde:Huumeongelmaisen Käypä hoito –suositus)